Blogin taustasta

Parisenkymmentä vuotta sitten allekirjoittaneella oli ilo laatia ensimmäinen juttuni Davesta. Huomasin sattumalta syksyllä 2011, että Daven jäljiltä löytyi tuolloin tasan sellaista 60 albumia, joissa on julkaistaessa ollut häneltä jotain uutta ja ennen kuulematonta materiaalia. Nyt kuuskymppisten kunniaksi toteutetaan lokakuun 2011 alusta maaliskuun loppuun 2012 sivustot, joilla esitellään viikottain kaksi Daven albumeista.



Aikoinaan toimittamalleni ”Sitähän se kaikki on” -boxille valitsin jokaiselta siihen mennessä ilmestyneeltä albumilta kaksi raitaa. Tuon boxin toteutuksen tapaan nostetaan nytkin esiin kaksi edustavinta, erikoisinta, erilaisinta tai mieleen painuneinta kappaletta. Kun makuasioista ei sovi kiistellä, niin jokainen voi tuoda – ja toivottavasti tuokin – julki omia suosikkejaan ja omia Daven musiikkiin liittyviä muistojaan.

Jos kommentteja löytyy, vieraile ja laita muistoja Facebook-sivuille linkissä http://www.facebook.com/pages/Dave-Lindholm-60-Blogi/107341992709147



sunnuntai 1. tammikuuta 2012

Albumi # 30 // Dave Lindholm: Sillalla

- poiminnat ”Tätä iloista siltaa et kävele yksin” ja ”Tupaakka, viina ja villit naiset”

Daven sooloalbumi ”Sillalla” äänitettiin Harasoo -studiossa elo-syyskuussa 1990. Bänditouhuilta oli vaihteeksi pantu pillit pussiin ja nyt Dave teki pääasiassa soolokeikkoja. Albumi ilmestyi loppuvuodesta 1990. Sen laulut kertovat tarinoita erilaisista ihmisistä, kuvaten tilannetta tulevan ja menneen välimaastossa.

”Sillalla” -levyllä on laulun säestyksenä lähinnä teräskielinen kitara ja dobro. Dave soitti itse myös kosketinsoittimia, rytmityksissä ja osassa sovituksia avusti Ippe Kätkä. Dave kutsui levyn musiikkia kotimusaksi, sillä oli taas "hienoa soittaa välillä hiljaa". Kappaleet on taltioitu suunnilleen kertaotoilla.

Tekstit ovat kertomuksia, joiden kuunteleminen vaatii todellista kuuntelua. Paitsi tekstien osalta niin myös musiikillisesti vaivat kyllä palkitaan. Erityisesti Ippe Kätkän tyylikkäät "rytmikoristeet" oppii erottamaan vasta useiden kertojen jälkeen.

Avaus ”Tätä iloista siltaa et kävele yksin” on toinen tämän kerran poiminnoista. Tämän Daven keikkaohjelmistossa pitkään säilyneen kappaleen oli jo aiemmin, 1988, levyttänyt Kiti Neuvonen. Tähän Dave teki kappaleestaan uuden tulkinnan ja sovituksen ja lisäsi versioonsa yhden uuden säkeistön.

Hitiksi albumilta kohosi kuitenkin toinen valinta ”Tupaakka, viina ja villit naiset”. Kappaleen historia on monesti kerrottu, mutta tulkoonpa kerratuksi tässäkin. Se on alkujaan irlantilainen sävelmä ”Cigarettes, Wusky And Wild Wild Women”, johon Dave teki suomenkieliset tekstit. Dave kertoo kuulleensa kappaletta lapsesta asti veljensä Callen vuodelta 1936 peräisin olevalta savikiekolta. Dave oli soitellut biisiä keikalla ja kesällä 1989 tehnyt siihen suomennoksen. Levytyksessä olivat mukana Mikko Kangasjärvi soittamassa haitaria sekä levyn äänittäjä Jani Viitanen lyömäsoittimissa.

Jutun glue on pieni työtapaturma sillä em. savikiekolla sävelmä oli merkitty traditionaaliseksi. Kun laulu alkoi saavuttaa suosiota, löytyikin Ruotsista oikeuksien omistaja ja ilmeni, että kyseessä ei ollutkaan traditionaalinen biisi vaan Tim Spencer -nimisen kaverin kappale. Oikeutta suomennokseen ei siis yllättäen ollutkaan ja teostokorvaukset menivät parempiin taskuihin.

Kappaleen otti levylleen ”Tervaa ja höyheniä” 1993 myös Vilperin perikunta, jonka kanssa Dave sivuhomminaan tuolloin keikkaili. Tahvo Vilperi eli Dave itse laulaa perikunnan versiolla biisistä yhden säkeistön. Yksi tulkinta löytyy myös Vesa-Matti Loirin vuoden 2008 albumilta ”Kasari”.

Molemmat tällä kertaa esimerkeiksi poimitut kappaleet julkaistiin aikoinaan myös yhteisellä singlellä.

Omia muistoja levyyn liittyy varsinaisesti vain siinä, että tämä oli ensimmäinen Daven äänite, joka tuli hankituksi CD-formaatissa. Lisähoukutin tuolloin oli CD:lle lisätyt kaksi bonuskappaletta ”Petin pienen linnun” ja ”Haen vaan tosi myrskyn”. Ne oli toki julkaistu jo aiemmin, mutta vain vinyylillä, ja etenkin ensiksi mainittu on ehdottomasti eräs omista suosikeista Daven tuotannossa kautta aikojen. Levy-yhtiö Rockadillo on julkaissut albumin myös uudestaan perusformaatissa vuonna 2010.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti