Vuoden 2002 alussa Pälkäneelle Hautomo -studioon marssivat Dave Lindholm, Heikki Silvennoinen ja Pepe Ahlqvist. Uusi Silvennoisen ja Ahlqvistin ideoima kokoonpano SF-Blues oli näkemässä päivänvalon. Kukin toi sessioon mukanaan muutaman oman biisin. Eri kokoonpanoilla taltioitiin niitä yhteensä kymmenen sekä päälle kolme coveria. Kolmen kitaristin ohella ydinryhmän rytmittäjänä olivat Mikko Löytty bassossa ja Jani Auvinen rummuissa. Levyfirmana oli ”Pirkka-Hämeen Apina ja Gorilla” eli Silvennoisen ja Kummeli-ryhmän lähipiirin yhtiö.
Muutamaa kuukautta myöhemmin, eli toukokuun puolivälissä runkoryhmä siirtyi tien päälle. Keikkoja kertyi syyskuun loppuun mennessä poikkeuksellisen runsaasti, yhteensä reilut kuutisenkymmentä. Ja se keikkailu oli suomalaisen bluesin juhlaa, näin voi touhua kertaalleen lavan reunalta seuranneena vakuuttaa.
Kiertueen viimeinen keikka Savoy-teatterissa taltioitiin ja sen tiimoilta tehtiin myös tv-dokumentti, jossa nähtiin suunnilleen puolet keikasta. Live-levykin oli ilmeisesti mielessä, mutta syystä tai toisesta tuota toista albumia ei koskaan tullut, vaikka se asiaa penättäessä oli Heikki Silvennoisen mukaan miksauksia myöten valmiina. Ehkä se jonain päivänä näkee auringonvalon, ken tietää.
SF-Blues kiersi myös seuraavina kesinä, mutta niillä kiertueilla ei Dave ollut mukana, vaan porukassa vierailivat useat muut kotimaiset bluesin taitajat. Sen sijaan kesällä 2012 on Dave jälleen nousemassa lavalle kymmenvuotista perinnettä juhlistamaan alkuperäisessä kitarakolmikossa.
Dave on mukana albumin kolmestatoista biisistä kahdeksalla. Näistä valinnat osuvat rauhalliseen kappaleeseen “Deep Deep Love” sekä instrumentaaliin ”Toon Town Rag”. Jälkimmäinen edustaa Daven tuotannossa usein huomaamatta jääviä näppäriä ja hauskoja kitarailoitteluita, joissa monesti mennään rennolla ragtime-poljennolla – niin tässäkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti