- poiminnat ”Et voi jättää” ja ”Luulin”
Keväällä 1998 Dave alkoi viiden vuoden tauon jälkeen valmistella suomenkielistä albumia. Kehittelyn jälkeen kokonaisuus oli studioon mentäessä valmis - tämä oli Davenkin mukaan hänen työskentelytavoissaan harvinainen tilanne. Äänityksiä tehtiin kymmenen päivää Finnvox-studiossa elokuussa 1998.
Soittajina mukavan erityylisillä kappaleilla ovat useat alan pitkän linjan ammattilaiset: Antero Jakoila (kitarat), Pekka Pohjola (basso), Pedro Hietanen (urut, piano), Sami Kuoppamäki (rummut), Pepe Willberg (kuoro), Mongo Aaltonen (perkussiot), Markku Johansson (trumpetti), Markku Veijonsuo (pasuuna), Pekka Toivonen (tenorisaksofoni, klarinetti), Jari Lappalainen (viulu) ja Veli-Pekka Bister (sello). Mukana on bändisoittoa, jousitaustoja, puhaltimia - hyvin monenlaisia ja moni-ilmeisiä esityksiä.
Keväällä 1997 esitettiin televisiossa sarja Valhetta ja Rakkautta. Sen taustamusiikin oli ohjaaja Jussi Parviainen perustanut pääosin Daven tuotantoon. Levytettyjen kappaleiden ohella kuultiin katkelmina uusia biisejä, joista osa oli suomenkielisiä ja osa instrumentaaleja. Tekijänä oli Daven tuolloinen yhtye Canpaza Gypsys, mutta ohjelman teksteissä nimellä VR-muusikot. Kappaleita nauhoitettiin yhteensä kymmenen ja Parviainen kaavaili niiden julkaisua myös levyllä.
Omakohtainen muisto on yhteydenotto Parviaiseen, kun tällaisen äänitteen olemassaolo tuli tietoon. Parviainen lähetti puhelinsoiton perusteella ystävällisesti kopion tai oikeastaan originaalin taltion kuultavaksi palautuspyynnöin. Palautus tuli tietenkin tehdyksi, ja oli kyllä mielenkiintoista saada kuulla kokonaisuudessaan kaikki nämä alkuperäisessä asussaan.
Ajatus julkaistusta levystä ei siis tuolloin toteutunut, mutta materiaalia kuullaan uusina sovituksina mm. ”Punainen +” -albumilla: ”Et voi jättää”, ”Rakastuneet”, ”Elämä on hurjaa”, ”Luulin”, ”Lähellä kaupunkii” ja ”Leirillä” ovat tätä juurta. Kaksi viimeksi mainittua ovat uusissa versioissa saaneet sanat, aiemmat olivat instrumentaaleja.
Valinnat myös löytyvät näiden kappaleiden joukosta. ”Et voi jättää” oli tv-sarjan johtoteemoja. Se kuvaa Daven tunnelmia hänelle tavanomaisista tilanteista, joissa täysin oudot henkilöt tulevat juttusille. Sanoituksen punaista lankaa, ”…et voi jättää minua, koska en ole tavannut sinua…” on Dave uusiokäyttänyt myöhemminkin. Sovitus on Pedro Hietasen tekemä, mukaansa tempaava dixieland jazz -tyylinen (!!) kokonaisuus.
”Luulin” -kappaleessa puolestaan on herkkä jousitausta. Sanoitukseltaan ja kokonaisuutena se on hieno teos, josta on sittemmin kuultu versioita monissa eri konserteissa ja taltioinneissa. Pettyneen ja petetyn miehen tilitystä: ”luulin ett oot ainoa…”
Albumin julkaisu sai mukavasti huomiota, vaikka muistelen Daven jälkikäteen olleen hieman pettynyt vastaanottoon. Kokonaisuus on kuitenkin hieno, monia klassikon aineksia omaavien kappaleiden yhdistelmä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti